Duhadekku

Sainpas hetkeksi omaa aikaa blogin äärellä yksin makuuhuoneessa. Livahdin tänne Patelta salaa niin pojat saavat hetken leikkiä kahdestaan ja äiti saa kirjoitella rauhassa. Ettei aina tarvitsisi kirjoitella blogia vain yömyöhään. Jos otan tietokoneen syliini niin Pate haluaa tulla heti hakkaamaan näppäimistöä ja roikkuu mussa niin kauan kunnes pääsee lyömään tietokonetta tai että laitan läppärin kokonaan pois, jolloin tulee suuri suru ja marttyyri-itkuraivarit.

 
Katsokaa mikä kiharapää! Toissayönä heräsin ja Pate nukkui kainalossani. Havahduin että onpas poika kuuma.. hetkeä myöhemmin tajusin että poika on aivan tulikuuma. Nukkui kuitenkin kuin tukki ja ihan tavallisesti. Heräsin Matiaksen ja sanoin että Patella on varmaan kuumetta, hae panadolia ja vettä, mitataan kuume vasta sen jälkeen. Matias kokeili pojan otsaa ja vatsaa, sanoi oho! ja lähti hakemaan lääkeruiskua. Otsakuumemittari näytti parissa sekunnissa lääkkeen oton jälkeen lukeman 38,4. Pate oli ensimmäistä kertaa kuumetaudissa tai ylipäätänsä kipeänä ekaa kertaa.

Lämpöpatteri nukahti äkkiä takaisin tissille. Yö meni hyvin. Mutta nyt selittäytyi iltapäivän itkuisuus ja huomionhaku äidiltä taukoamatta. Paten serkkupoika oli paripäivää aiemmin ollut myös kuumeessa eli sama tauti kummallakin. Räkäisyys liittyi mukaan myöhemmin. Patella ei ole ennen räkää vuotanut niin pikkuinen oli ihan reppanan näköinen..

Kuume oli sitkeässä vuorokauden ympäri ja ehti tulla äidille jo huoli kun pelkkä panadol ei riittänyt, eikä pitänyt lämpöä kurissa sitä kahdeksaa tuntia. Täytyi lähteä hakemaan apteekista buranaa rinnalle ja johan alkoi tehoamaan! Annettiin puolen tunnin välillä buranaa heti panadolin perään ja kuume laski vartissa 39,5:stä 37,5:teen. Silti poika jaksoi hymyillä isin hassuille jutuille. Tissi oli myös kova sana kokoajan!

Paten silmät olivat ihan kuutamolla ja punottivat. Kun kuume oltiin saatu kuriin niin poika oli taas oma itsensä. Kipeänä Pate torkkui pitkin päivää ja jäi yksin löhöilemään sänkyyn kuvanmukaisesti, mitä ei koskaan muulloin malta tehdä. Ei mennyt kauaa kun pahimman kuumehuipun jälkeen Pate taas käveli hymyissä suin ja jutteli monen tunnin jälkeen. Ollaan juotettu paljon vettä ja pidetty huoli ettei ole liikaa päällä. Samalla kun kävin apteekissa ostamassa buranaa ja kyselemässä tarkempia ohjeita niin Pate oli ehtinyt nukahtaa isin rintakehälle. Se oli ihana näky tulla kotiin! Hetkeä myöhemmin herätettiin poika kuitenkin hetkeksi lääkkeen antoa varten jotta kuume saataisiin kuriin.

Viime yönä herättiin ottamaan vielä yksi lääke ja aamulla sai lisää. Sen jälkeen, eli nyt 12 tuntiin ei ole räkää valunut eikä kuume ole noussut. Ennen sitä kuume nousi kokoajan heti kun lääke lopetti vaikuttamasta. Iltapäivästä pojan olo parani huomattavasti eikä hailakoita silmiäkään enään ollut jäljellä. Aamu ja aamupäivä menivät vielä tosi väsyneissä tunnelmissa eikä ruokahalua ollut. Nukutin pojan tähän väliin, kello on 20:15 ja äiskä ja iskä laittoivat iltapala makkarat uuniin ja nyt rentoudutaan. Jospa se tauti olisi nyt taputeltu ja yö menisi rauhallisemmin. Viime yönä heräilin 10-30 minuutin välein ajatellen että kahdelta otetaan lääke, kahdelta lääke ja aamulla soitan päiväkotiin, ilmoitan ettei päästäkkään tänään meidän toiselle tutustumiskäynnille.

Huomioikaa isin pleikkari ohjain mitä ilman ei haluttu mennä nukkumaan. Matiaksella loppuu kesäloma tämän viikonlopun jälkeen. Kun Matias palaa töihin niin siitä on enään kolme viikkoa päiväkodin ja koulun alkuun. Jouluunkin on alle puolivuotta (ensimmäinen joululahja on jo hankittuna, heh, siitä on tulossa omaa postausta) ja häihin on alle vuosi. Nyt kömmin sohvalle rakkaan avomiehen kainaloon ja katsotaan kai uusin Vares, voiei...