Vauvaharrastukset

Pate oli 5 kuukautta vanha kun hänen ensimmäinen harrastuksensa alkoi, vauvauinti. Ikä oli juuri sopiva, ei ollut liian pieni, oli liikkuvainen ja osasi pitää hauskaa vedessä äidin ja isin kanssa. Mitä vanhempi vauva on niin sitä enemmän se nauttii ja saa irti vedessä olemisesta. Mutta tarpeeksi pieni kuitenkin, että sukeltamisrefleksi oli siihen aikaan vielä olemassa. Se refleksi on noin puoli vuotta toiminnassa ja keskosilla se luonnollisesti saattaa olla vielä vähän pidempäänkin.

Uintiasuna meillä on ollut aina sama Reiman vetoketjullinen ja haalarimallinen uimapuku. Ensimmäinen oli kooltaan 68 ja se meni Patella päällä 74cm pituiseksi saakka. Nyt ostettiin samanlainen uimapuku koossa 80. Se on sopiva ja  kasvuvaraa on taas riittäväsi. Vauvojen Reima uimapuku on malliltaan pitkä ja kapea, se istuu Paten pieneen vartaloon kuin nakutettu! Molemmat puvut ovat ostettu Prismasta ja kyseinen vauvojen uimapuku on huomattavasti hintavin koko valikoimasta, mutta kyllä tuon laadusta haluaakin maksaa. Varsinkin kun kyseessä on rakas Pate.

Se on nähtävästikkin selvää että kun Patella on tuollainen asu päällä niin pienen vauvan käsittely vedessä on helppoa ja turvallista. Ja mukavaa molemmille, lapselle ja vanhemmalle. Kainalo-ote on tukeva, pysyy hyvin eikä ole ollenkaan liukas. Ja itse puku muutenkin on ja pysyy paikoillaan. Ominaisuuksien lisäksi se on hieno myös ulkonäöllisesti ja saanut muilta vanhemmilta ihailevia kehuja.

Vauvauinti on kerran viikossa ja meillä se on joka sunnuntai. Riihimäen uimahallin tilaussauna tiloissa ja lämpimässä vedessä vain vauvoja ja taaperoita varten. Yksi uintijakso sisältää 8 uintituntia ja meillä on tällä viikolla jo toisen kierroksen neljäs uintikerta. Altaassa ollaan 30 minuutia, alku ja loppuleikkeineen. Niissä lauletaan, tehdään eri liikkeitä ja vauvat tutustuvat toisiinsa. Väliaikana on omaa uintiaikaa jonka aikana uintiohjaaja kiertää vauvat vuorotellen läpi katsomassa ja opastamassa.

Tässä toisessa uintijaksossa kaikki muut vauvat ovat ensikertalaisia ja pienempiä kuin Pate ja siinä huomaa eron ja kehityksen miten taitava ja kehittynyt uimari Pate nykyään vedessä jo on. Alkuun saattoi tulla väsyitkua ja nykyään lyödään nyrkillä veden pintaa naama naurussa ja silmät siristäen. Ennen muut ja isommat vauvat roiskivat vettä Paten päälle ja nyt tilanne on toisinpäin. Ohjaaja kysyi lupaa lainata Patea ja näytti uintiliikkeitä näille muille ensikertalaisille vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Pate oli oikein polleana ja hymyillen mallioppilaana. :) Äiti ja isi katsoi vierestä ylpeänä.

Sukeltamiset ovat olleet sukellusrefleksin päättymisen myötä välillä itkuisia, koska se tarkoittaa sitä että nyt vauva joutuu itse tekemään työtä ja pidättämään itse hengitystä. Niin sanottu vauvantahtinen kämmensukellus onkin osoittautunut meille nyt paremmaksi vaihtoehdoksi. Siinä aikuinen ei laita vauvaa veden alle vaan vauva menee sinne itse ilman apuja. Kämmensukelluksessa vauva istuu kämmenien päällä selkä vasten aikuisen vatsaa ja toinen vanhemmista on vauvan edessä ja houkuttelee tätä sukeltamaan. Jos vauva viestittää ettei hän halua sukeltaa niin sitten koko juttu keskeytetään. Mutta silloin kun vauvasta siltä tuntuu niin hän lähtee kallistumaan eteenpäin ja kehonkieli kertoo että nyt menee naama lähelle vedenpintaa, veden pinta lähestyy ja vauva valmistautuu - nyt pidätetään hengitystä! Ja tadaa, ei ole tullut itkua.

Huomenna me mennään pojan kanssa kolmannen kerran äiti ja vauvajumppaan, sielä on 12 vauvaa + äidin ja on ollut kyllä todella raskasta, mutta ihanaa! Sielä käydään yhteensä 12 kertaa ja saas nähdä miten kunto kasvaa ja kehittyy tämän aikajakson aikana. On ollut niin ihanaa että on tälläinen äidin ja lapsen välinen oma harrastus. Sielä tulee kanssa aina niin kiva ja energinen fiilis.

Tähän loppuun vielä yksi hellyyttävä kuva Paten sukelluksesta kun ammattikuvaaja tuli vauvauintiin valokuvaaamaan. Mukava yllätys! :) Nyt iltapalalle ja katsomaan salkkarit, hyvää yötä!