Kuuden viikon päästä vauva ei ole enään keskonen

Rv 29+5: Käytiin tänään Hyvinkäällä pikkusiskoa moikkaamassa ja pelattiin Afrikan tähteä lähes 3 tuntia.

Rv 29+6: Tänään Matiaksesta tuli eno ja olo on todella onnellinen ja huojentunut. Perheeseen syntyi terve vauva ja tätä me kaikki oltiin odotettu. Seuraavaksi on meidän vuoro, o ou!

Rv 30+0: Tänään se alkoi nimittäin lääkeruisku sirkus. Pelkkä ajatus on pelottanut ja hirvittänyt ihan suunnattomasti ja tänään se sitten alkoi, päivittäinen piikittäminen synnyttämiseen saakka ja siitä vielä eteenpäin kuuden viikon ajan. Ensimmäinen piikki oli ihan katastrofaalinen. Yritin olla reipas ja piikittää ensimmäisen itse yksin. Ensinnäkin se alkoi itkettää kun näin miten pitkä se neula on ja sitten se pitäisi vielä kokonaan tuikkaista mahaan. En saanut kunnon otetta pinkeästä vauva mahastani ja kun sain piikin ihon alle kokonaan niin en pystynyt pitämään kättä vakaana saatika sitten painamaan ruiskusta lääkettä. No, kun luulin olevani valmis niin katsoin etten ollut saanut sitä lääkettä painettua ruiskusta ulos ollenkaan mahaani ja sitten piti tehdä koko juttu uudestaan eri kohtaan. Toisella yrityksellä olin jo niin itkuinen etten nähnyt kunnolla ja se kyyry asentokin oli erittäin huono. Siitä lääkkeen aiheuttamasta poltosta ja kirvelystä tuli niin tuskaiset kivut että oli ihan pakko vain luovuttaa ja jättää homma puolitiehen ja jätin loput 20% lääkkeestä ruiskuun. Vaikka se oli jo ohi ja ruisku oli jo pois käsistäni niin se lääke kipuili ihon alla vielä minuuttien ajan ja itkin siitä varmaan koko seuraavan tunnin. Mahaan sattui myös se kun vauva puski ja potki kipukohtaan. Yksi asia on ainakin nyt varma, en piikitä itseäni enään ikinä! Matias parka yritti lohduttaa, halata ja hauskuttaa mua mutta se itku ei vain loppunut millään. Itkin ettei tästä tule mitään koska mä en pysty tähän ja haluan ettei mua pistetä enään ikinä. Olin ihan romuna ja ajatus siitä että tämä tulee tapahtumaan vielä yli 100 kertaa sai mut todella epätoivoiseksi.

Rv 30+1: Olo on nyt parempi Matiaksen tsemppien ansiosta ja tänään Matias hoiti mun pistämisen. Itku tuli kivusta ja siitä koko tilanteesta mutta koko juttu meni kaiken kaikkeaan erittäin hyvin ja sain kehuja miten reipas olen, heh. :) Matias piikitti erittäin hyvin samalla kun minä pidin kahdella kädellä ihopoimua tarjolla mutta tälläkertaa pistos pistettiin tuonne alavatsaan kyljen viereen. Sieltä saa hyvän otteen istuessa. Enään ei tule kuuloonkaan että piikitettäisiin tuohon pinkeään ja kovaan vauvamahaan navan viereen. Matias tokaisi tämän tilanteen jälkeen että hänestähän voisi hyvin tulla sairaanhoitaja! :D

Rv 30+2: Mä otin kihlasormuksen toistaiseksi pois kun sormet ovat niin turvoksissa :(

Rv 30+3: Oi vitsit miten ihana päivä tänään on ollut! Käytiin willassa ostoksilla ja hoitamassa asioita. Ennen lähtöä Hyvinkäälle Matias huomasi että hänelle oli tullut viesti Willan lastentarvike liikkeestä että meidän rattaat ovat saapuneet ja valmiina noudettavaksi. Ja ne rattaat ovat aivan aivan super ihanat! Juuri sellaiset mitkä haluttiinkin. Vaunujen hakemisen ja autoon pakkaamisen jälkeen Willan vessassa pissalla ollessani huomasin että nyt vuorostaan mulle oli tullut tekstiviesti missä luki että mun äitiyspakkaus on saapunut ja sen voi noutaa meidän lähikaupasta. Voi tätä ilon ja onnenpäivää!

Rv 30+4: Matias lähti jo keskipäivällä ystävänsä luokse Hyvinkäälle viettämään poikien iltaa. Pikkusisko tuli mun seuraksi meille yökylään. Sisko saapui mun luokse hyvissä ajoin päivällä ja melkein samantien lähdettiin ulos kun oli niin kaunis ilma! Sisko kasasi mun pyörätuolin autosta ja sitten me lähdettiin rullailemaan kohti kirpputoria. Kirpputorin jälkeen käytiin pyörähtämässä mustissa ja mirrissä josta matka jatkui prismalle. Ostettiin jäätelöt ja mentiin ulos aurinkoon nauttimaan ne. Ulkona tarkeni pelkästään huppari päällä! Sitten käytiin vielä viereisessä hong kongissa josta ostin Afrikan tähti pelin ja kolmen litran käsisaippua kanisterin. :D Tämän 1,5 tuntisen reissun jälkeen saavuttiin kotiin, syötiin ja isosisko tuli meidän seuraksi hetkeä myöhemmin. Illalla lähdettiin siskojen kanssa Tampereen kappahuoneelle, Sannin ikärajattomalle keikalle. Ennen lähtöä oli kuitenkin piikittämisen aika josta pienempi sisarukseni suoriutui mallikkaasti. Äiti oli opettanut sitä eilen pistämään mandariiniin. :D Matka keikalle meni joutuisasti, päästiin pyörätuolilla hyvin paikalle ja hissin avulla liikkuminen lavan eteen sujui ongelmitta. Keikka oli ihan mielettömän hyvä ja harmikseni ehkä viimeinen Sannin keikka minulle vähään aikaan! Vaikka otin särkylääkkeen jalalle ennen keikkaa niin se istuminen sattui silti. Keikan jälkeen odotettiin että isosiskon avomies pakkasi basson ja muut kamansa kaasaan ja lähdettiin takaisin kotiin. Isosisko ja miehensä heittivät meidät pikkusiskon kanssa Riksuun ja päästiin nukkumaan puoli kahden aikaan yöllä.

Rv 30+5: Tänä aamuna nukuttiin puoleen päivään asti, Matias oli ilmestynyt viereeni aamu yöstä baari-illan jälkeen ja jatkoi unia vielä pidempään. Mä ja pikkusisko syötiin aamupala ja pelattiin lautapelejä. Myöhemmin tilattiin porukalla pasta-annokset kotiin ja katsottiin paon toista tuotantokautta. Ruuan jälkeen Matias vei pikkusiskon juna-asemalle ja loppuilta vaan löhöiltiin sohvalla ja nautittiin Matiaksen kanssa toistemme seurasta kun koko edellis päivä oltiin erossa toisistamme. Illalla jouduin ottamaan yhden gramman panacodia selkä ja hermosärkyyn. Ei kyllä paljoa auttanut. Kaikki liikuttaminen sattui jalkaan ja yhdessä vaiheessa jouduin pyytämään Matiasta nostamaan sängyllä mun vasemman jalan koukkuun kun en saanut sitä itse liikutettua/nostettua... :(

Rv 30+6: Mä kävin aamulla lääkärissä hakemassa lisää sairaslomaa ja lääkäri kirjoitti mulle suoraan kahden kuukauden sairasloman loppuajaksi ja ihmetteli sitä miten kaikki aiemmat lääkärit ovat kirjoittaneet mulle vain 1-2 viikon mittaisia saikkuja. Huh nyt on yksi asia lisää hoidettuna pois alta eikä tarvitse siitä enempää stressata tai ravata jatkuvasti terkkarissa. Iltapäivällä meillä oli neuvola ja tämä käynti olikin lähes kahden tunnin mittainen. Aluksi käytiin ihan samat perusasiat läpi, miten olen voinut ja kuunneltiin pojan hienot sydänäänet. Lopuksi käytiin läpi asioita vuorovaikutuksesta vauvan kanssa. Neuvolatäti oli ihan hämmästynyt miten hyvin ja paljon oltiin jo mietitty ja puhuttu kaikista asioista ja juuri niistä tärkeimmistä tulevaisuuden asioista ja suurimmista muutoksista ja arjen muutoksista vauvan kanssa. Myöhemmin käytiin vielä katsomassa ensikertaa Matiaksen siskon vauvaa. Pidettiin poiikaa sylissä ja ihmeteltiin miten ihana, pieni ja rakas hän on.

Rv 31+0: Tasan kuuden viikon päästä vauva ei ole enään keskonen! Selkää on särkenyt nyt kolme päivää samaan kohtaan. Inhottavaa. Ja jalassa hermosärky on päivittäistä ja jatkuvaa vaikka siitä en kokoajan kirjoita/puhukkaan.

Rv 31+1: Aamuyöstä heräsin vatsakipuun, olin ihan varma että se oli supistus, mutta en muista tilannnetta oikein hyvin eikä kipu toistunut. Kun olin enemmän hereillä niin ajattelin että ehkä se oli vain jotain ihme suolistoperäistä vatsakipuilua, en tiedä! Tänään on särkenyt päätä lähes koko päivän.. Aamulla jalkaa kolotti niin paljon että se meinasi pettää kokoajan alta kun kävelin vessaan.